Jeeeeeee!

Vihdoin onnistumisia treeneissä. Viikossa saa näköjään koirasta uuden koiran.

Natan kiinniotto-/luoksetulo-ongelma paisui viikko sitten maanantaina määräänsä, vältteli jopa kotona pannanlaittoa uloslähtiessä ja treeneissä karkasi sitten niin, ettei tullut lainkaan käskystä emmekä pystyneet treenaamaan mitään. Ongelma siis lähti alunperin agitreeneistä, joissa Natta huomasi, ettei saa rangaistusta vaikka ei tule heti luokse, ja itse vältin rankaisemasta asiasta, etenkin siinä vaiheessa kun Natta vihdoin tuli luokse. Ongelma kuitenkin alkoi paisua, eikä löytynyt mitään niin kivaa, että olisi kivempi tulla luokseni kuin tehdä kaikkea kivaa itsenäisen holtittomasti. Menimme siis silloin viikko sitten treenien jälkeen kuitenkin loppulämmöksi leikittämään ja purkamaan energiaa koira-aitaukselle Natan kaverin kanssa. Natta ei antanut itseään lainkaan aitaukselta enää kiinni, ei edes vaikka lähdimme hetkeksi pois ja se jäi sinne yksin, joten jouduin muuttamaan "luoksetulo on aina kivaa" -taktiikkaa kertaheitolla kun se ei todellakaan enää toiminut. Olin aiemmin jo kysynyt neuvoa ohjaajaltamme, joka oli myös sitä mieltä, että kivuudesta voidaan siirtyä siihen, että luoksetullaan koska on pakko ja käsketään, ei vain koska se olisi kivaa. Ohjaaja myös ehdotti paineistuksen kokeilua treenauksessa. Aitauksella lopulta kävelin vain Natan perässä koko ajan toruen kunnes Natta luikerteli vihdoin luokse, en antanut Natalle mitään huomiota melkein pariin tuntiin ja tämän jälkeen ongelma alkoi vihdoin ratketa. Pannanlaitto ongelmat loppuivat kuin seinään, jämäkällä äänellä "tule" sana sisätiloissa aiheuttaa välittömän luoksetulon. Ulkona koira-aitauksellakin, jonne menimme varta vasten treenailemaan, Natta alkoi tulla käskystä luokse, välillä kylläkin jokusen ärähdyksen saattelemana. Tänään Natan kanssa pystyi treenamaan jo ihan kuin eri koiralla. Useamman kerran neiti kävi kokeilemassa rajojaan, mutta sain tilanteen haltuun jämäkällä käskyllä ja pienellä torumisella, Natan tullessa luokse äänensävyn tietysti täytyy muuttua iloisemmaksi.

Mutta siis treeneissä Natan kanssa oli taas ihanaa treenata. Päästiin oikeen vauhdin makuun yksinkertaisella hyppy - u-putki - hyppy esteyhdistelmällä. Natta pysyi käskystä hyvin istumassa, totteli täydellisesti ohjausta oikealle pussin suulle ja vauhti oli loistava! Teimme myös kaarroshyppytreenejä, puomia (kontaktit ei vielä suju ihan niin hyvin kuin voisi...), pussia ja epäonnistuneen pikaisen rengaskokeilun. Pussi näyttää olevan putken kaltainen lemppari, kauhea nykinä, kun koira odottelee epätoivoisesti estekäskyä. Tosin tuo "jokojokojoko"nykinä on kyllä vähän joka esteellä ongelmana, hyvin Natta on nyt onneksi käskystä pysynyt paikoillaan ja odotellut estekäskyjä, toisin kuin joskus aiemmin.