Yksinolo on alkanut vähitellen sujua, kotoa lähtiessä kuulee pari kolme haukahdusta ja sitten hiljenee, sama kotiin tultaessa, haukotukset ja ei-tuhottu asunto paljastavat neidin nukkuvan väliajan ilmeisen makeasti... Tällä hetkellä on yksinoloa ollut maksimissaan 2,5 h kerralla, serkkutyttö käy työpäivän aikana dogsitteröimässä. Vapaapäivinäkin jätän Natan yksin muutamaan kertaan, jotta tottuu tuohon yksinoloon riittävien toistojen avulla.
Kävimme eilen tutustumassa mereen ja veneilyyn ja löytyi saarelta yksi vuohikin, jota Natta kovasti yritti komentaa haukkumalla. Uiminen ei vielä maistu, vaikka pariinkin kertaan on käyty rannalla kahlaamassa lelun perässä. Eiköhän vielä jonain päivänä uskalleta vähän syvemmällekin, mutta mikäs kiiru tässä.
Hyvää juhannusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti